keskiviikko 29. heinäkuuta 2015

Isältä pojalle

Nyt tuli sitten se kesä, jolloin vanhan optarini siirtäminen pojalleni tuli ajankohtaiseksi. Jollalla ja purjeella on ikää jo kunniotettavat 35 vuotta, joten ovat molemmat parhaat päivänsä nähneet. Haussa olisikin huomattavasti nuorempi purje. Rikiä on myös tarkoitus modifioida ja olen jo käynyt tarvittavat helat ostamassa. Jollassani on aikoinaan ollut kauniit puureunat, mutta ne maatuivat jossain vaiheessa pois.

Itse harjoittelu sujui varsin luontevasti kevyessä tuulessa isän soutaessa vierellä ja huudellessa neuvoja. Minua ei kukaan koskaan opettanut, vaan suurinpiirtein tyrkättiin jolla laiturista irti järvenselälle. Sellaista se on kun on meripelastuksen ammattilainen isänä. Eihän suutareiden lapsillakaan kenkiä ole. Halusin nyt itse helpottaa poikaa ensimetreillä. Ohessa lyhytelokuva aiheesta.


13 kommenttia:

  1. Vau mikä eeppinen elokuva!

    Loistava dynamiikka, musiikki, ohjaus ja leikkaus. Pääroolin esittäjä eläytyy täysin uskottavasti action-rooliinsa, hän ON Optaripoika. Sivuroolin tyttö on lumoavan kaunis ja istuu hienosti paikallaan. Rantautumiskohta oli erityisen jännittävä ja sai suorastaan pidättämään hengitystä - mutta Optaripoika selvisi siitäkin!

    Tuosta jää aivan mahtava muisto pojalle pitkälle tulevaisuuteen. Odotan jo muutaman vuoden sisällä jatko-osaa: "Optarityttö".

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oi kiitos tästä kovin positiivisesta elokuva-arvostelusta. Kyllä huomaa että olet perehtynyt asiaan. Looginen jatko-osa olisikin tuo Optarityttö. Kolmantena sitten Taistelu saaren mestaruudesta.

      Poista
  2. Edelliseen kommenttiin ei juurikaan ole mitään lisättävää. Kerrassaan mainio actionpätkä =D
    Jatko-osia jään minäkin odottelemaan ;)

    VastaaPoista
  3. Olipa jännä filmi, muistoja syntyy....

    VastaaPoista
  4. Juu, jatko-osaa odotetaan täälläkin. Ettei olisi vaan olympiaprojekti pian sielläkin käynnissä, sen verran tyylikästä menoa! ;).

    Meidän pojat menivät 6- ja 7-vuotiaana alkeiskurssille. Muistan, kun vendojen kuivaharjoittelun jälkeen poika lähti ensimmäistä kertaa laiturista liikkeelle, olin videokameran kanssa kuvaamassa. Työnsin jalalla hänet liikkeelle ja videolta kuuluu vaan huutoni: "jos meinaa mennä liian kovaa, löysää skuuttia". No, kurssin ohjaaja oli kai aika lähellä kuitenkin :). Hauskoja muistoja ja toivottavasti teilläkin kipinä harrastukseen ja jatkuu pitkään!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ei tässä nyt mitään niin tosissaan olla ;) . Vielä ei tiedä innostuuko oikeasti. Optarikursseja katselinkin, mutta kaikissa taisi olla vaatimuksen 50 m uimataito. Se pitää talven aikana hoitaa kuntoon.

      Poista
  5. Haa haa, ihana filmi! Loistava draamankaari :)
    Optaritouhut on kivoja, meilläkin vanhin poika oli jollakoulussa ja
    siitä se sitten lähti...
    Terveisin
    Maarit, s/y Solsidan
    http://sy-solsidan.blogspot.fi/

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jollakoulu olisi kyllä kiva. Porukassa tulisi varmasti pientä motivoivaa kisailuakin. Hienolta näyttää teidän kesälomapurjehdukset.

      Poista

Tykkään kommenteista. Pistä sellainen tulemaan.