tiistai 26. kesäkuuta 2012

Genoan koeajo

Ilmatieteenlaitos oli mielestäni luvannut illaksi 5 m/s klo 18, joten intoa puhkuen päätin lähteä testaamaan korjattua G1:stä. Purjehduskokemusta omaava työkaverini oli astunut viiden tuuman naulaan, joten yksin oli taas lähdettävä merelle.

Irtautuminen laiturista sujui hyvin, mutta taivas ei näyttänyt lupaavalta. Sain laitettua purjeet valmiiksi koneajon aikana, mutta sitten yhtäkkiä kone hörähti kuin olisi löpö loppunut. Ei kuitenkaan sammunut. Lisäsin vauhtia ja toivoin että olisi hetkellinen häiriö vaan. Nostin purjeet ja sammutin koneen. Toivoen, että se vielä reissun lopuksi käynnistyy ja vie minut rantaan.





Meren yllä näkyi aavemaisesti matalalla vyöryvä pilvi. En ole tuollaista aikaisemmin nähnyt. Se oli juuri siellä minne olisin halunnut mennä. Kovasti aloin epäröimään. Tuulikaan ei ollut sitä mitä oli luvattu. Suunta oli mielestäni väärä ja voimakkuus aivan liian vähäinen.


Sain kuitenkin hetken sen verran tuulta, että pääsin näkemään genoan muodon. Nyt skuuttikulma oli oikealla korkeudella ja sain trimmattua purjeen litteäksi. Suurtakaan virettä ei tarvittu, että nopeus nousi 4 solmuun. Tuulta oli kuitenkin niin vähän, että käännyin pian kotisatamaan päin. Lilluminen ei oikein ole mun juttu. Laskin ison, jotta genoa sai paremmin tuulta myötäsellä. Jäykän purjeen etu on, että se pitää muotonsa hyvin myötätuulellakin. Esimerkiksi virsikirjan sai paremmin pysymään auki uudella fokalla.

Sitten tuli aika käynnistää kone. Ei käynnistynyt ensimmäisellä, eikä toisella. Yleensä käynnistyy heti kun on samana päivänä käytetty. Hyppäsin kajuuttaan ja nostin kopan pois. Ensin kuitenkin laitoin lepuuttajat valmiiksi ja valmistauduin rantautumaan genoalla. Ilmasin koneen ja yritin uudestan. Käynnistyi. Hyvällä vauhdilla satamaan ja vene kiinni laituriin. Väänsin polttoainesuodattimen auki, jos olisi roskaa tms. Olikin 1/4 osaa ilmaa täynnä. Olisikohan jäänyt ilmausruuvi hiukan auki. Vai täytyykö vuodon olla ennen polttoainepumppua? Pumppasin järjestelmän täyteen polttoainetta ja kokeilin käynnistää uudestaan. Hörähti samantien ongelmitta käymään. No katsotaan ensi kerralla toistuuko ongelmat.

Harmajan säätiedoista näkyykin tuo tuulen totaali romahdus. 


sunnuntai 24. kesäkuuta 2012

Juhannusruokaa


Tuli juhannuksena nautittua yksi maukkaimmista kala-aterioista ikinä.


Aterian kohokohta oli juuri oikeassa lämmössä muurikassa rapeaksi paistetut itse pyydetyt muikut.


Vaimo sai juodakseen alkoholitonta kuohuviiniä. Yllättävän hyvää oli.


Seuraavana päivänä maistuu hiiligrillissä paistettu pestopizza. Rapea pohja ja hyvät aromit hiilistä.


Hyvän ruoan "salaisuus" on tuoreet raaka-aineet. Tässä tuorein mahdollinen hankintaketju. Eli verkoilla kalat ylös.


Nahka ja sisälmykset veke.


Sitten fileeksi. Ja fisu on valmis pannulle.

lauantai 16. kesäkuuta 2012

Meri-Helsinki sightseeing


Vaimon raskauden takia emme nyt lähde merta edemmäs kalaan, vaan purjehdimme tässä vaiheessa vaan Helsingin edustalla. Turhan urheilullista purjehdusta pitää myös välttää, siksi aloitimme päivämme merellä koneajolla Kotisatama -  Hevossalmi - Suomenlinna - Kaivopuisto - Pihlajasaari.

Olimme ensimmäisenä jonottamassa sillan aukaisua Hevossalmessa, mutta annoin kuitenkin kokeneemman näyttää mallisuorituksen läpiajosta.  Kauniina päivänä liikennettä oli melkoisesti. 


Heti kotisatamasta lähdön jälkeen pysähtyi muuten kaksi vesiskootterikuskia kysymään reittiä satamaan. Olivat kyllä löytäneet merelle, mutta eivät takaisin. 

Suomenlinnan kirkko vasemmassa reunassa. Oikealla olevassa rakennelmassa valtio tarjosi aikoinaan erittäin hyvän merenkulun teoria-/käytännön väyläajokurssin. Kouluttajat eivät olleet empaattisimmasta päästä, mutta ammattitaitoisia kyllä. Rakennus on siis merisotakoulu.

Kaivopuiston edusta näytti varsin eloisalta. Ihmisiä ja veneitä riitti. Emme lähteneet tunkemaan tuohon sumppuun, vaan kurvasimme eteläisemmälle väylälle.

Pihlajasaaresta löytyy ravintola, joka toimii vanhassa huvilassa. Rakennus on hieno ja terassilla oli aivan upea näköala merelle. Valitettavasti ruokalistan lähes kaikki kalaruoat oli myyty loppuun. Kaunis ja lämmin kesäpäivä oli saanut liikkeelle huomattavan määrän ihmisiä. Ruoan hinta-laatusuhde oli kohdallaan. BBQ-annos oli vain 9 e. Valitettavasti ruoat piti tilata tiskiltä. Tälläisessa miljöössä arvostaisin ruokalistoja pöydässä. Itse maksaisin mielelläni palvelusta.

Päivän purjehduksellinen osuus alkoi Pihlajasaaresta lähdön jälkeen. Vaimo meni nukuttamaan poikaa etukajuuttaan ja sinne ne molemmat sitten nukahtivat. Sain mukavat tuulet n. 7 m/s sivu/myötäistä. Parhaimmillaan GPS näytti 6,7 solmua sivutuulessa. Myötäseen meno oli fokalla tuskaa ja ajoin siksi zig zagia, jotta miehistö sai nukkua rauhassa ilman purjeen hakkaamista. Spinnua en yksin alkanut virittämään. 

Villingin käännöksen jälkeen edessä oli tumma ilkeän näköinen pilvi. Alkoi kryssi sitä kohti. Vene nousi mukavasti tuuleen ja kyyti leppoisaa. Tuli ensimmäinen puuska. Nou hätä hyvin mentiin, kiva vauhti. Tuli toinen. Komensin miehistön sisätiloissa tuulen puolelle. Kallistus oli jo kohtuullinen. Sitten tuli kolmas ja voimakkain.  Tuulen voiman todellakin tunsi. Ohjasin tuuleen vähentääkseni kallistusta. Vene pysyi hyvin kontrollissa. Peräsin piti. 180 astetta käännös ja poispäin pilvestä. Tuon alle ei mennä. Vaimo pinnaan ja purjeet alas. Sitten leppoisasti koneella kotisatamaan. Päivä oli kokonaisuudessa todella hieno. Sightseeingiä, hiekkarantaa, leikkiä, ravintolaa, purjehdusta. Kaikille jotakin.  Kokonaismatka noin 22 mpk. Ja illaksi kotiin saunomaan.



keskiviikko 13. kesäkuuta 2012

Perhepurjehdusta


Säätiedotus näytti niin lupaavalta, että piti tehdä nopeasti eväät töiden jälkeen ja ajaa satamaan. Tuuliennuste pitikin tällä kertaa paikkansa ja saimme mukavaa 6 m/s lounaistuulta koko 10 mpk:n iltapurjehduksen ajan. Aurinko paistoi kirkkaalta taivaalta ja ei juurikaan aallokkoa. Poika muisteli lisäksi heti veneelle tultua, miten kiva siellä oli ollut nukkua ja syödä viime kesänä. Ei hullumpi alku kesälle.

Lapsi veneessä on aina haaste. Ainakin meidän aktiivinen nelivuotias. Jotenkin pitäisi aika saada mukavasti kulumaan. Helposti lapsi alkaa vaatimaan sitä sun tätä ja välttämättä toinen aikuinen ei aina joka välissä pääse kajuuttaan tarkastamaan tilannetta. Joskus sitten käy niin, että itkuinen lapsi huutaa kajutassa, mutta sille ei voi sitten mitään. Aina pitäisi kuitenkin pystyä pitämään positiivinen asenne ja tsempata lasta. Motivoida kivoilla jutuilla. Vaimon raskauden takia sovimme, että hänen kannattaa nyt ottaa vastuu pinnasta ja minä pompin edes taas. Ohjaaminen on kuitenkin aika rentoa puuhaa kevyellä kelillä. Puuskat ovat oma juttunsa.




Ulkona suosikki on leikkivene hinauksessa. Pojalla on lisäksi omat pienet kiikarit. Tuskin niistä mitään näkee, mutta poikien on tärkeää matkia isää.


Pistopunkka on erittäin mieluinen paikka leffojen katselulle. Oma pieni pesä siellä.


Maalla, merellä, ilmassa. Aina on autoleikit parasta. Veneeseen ei kannata tuoda teräviä leluja. Ainakaan jos haluaa puusisustusta säästää.


Alkumatkasta osuimme keskelle purjehduskilpailua. Kuvassa letkan ensimmäinen vene. Ilmeisesti Helsingin itäpuolella voi pärjätä ilman D4 aramidipurjeita. Pitäisiköhän aloittaa kisaura täällä puolella kaupunkia.

Keli oli tosiaankin aivan upea. Tuota horisonttia voisin katsella joka päivä. 


tiistai 12. kesäkuuta 2012

Iltapurjehduksella


Sain houkuteltua työkaverin iltapurjehdukselle. Hän ei ollut koskaan aikaisemmin ollut purjeveneessä. Onneksi oli kuitenkin perämoottoria ajanut, joten ihan alkeista ei tarvinnut asioita selittää. Uskalsin antaa hänen ohjata kun laitoin purjeita valmiiksi koneajon aikana.





Työkaveri on sisämaasta kotoisin ja kehuin hänelle ennen lähtöä miten tasaiset tuulet täällä merellä on järviin verrattuna. Säätiedotuksin oli luvannut mukavat 6 m/s. Alkumatkassa iski ensimmäinen pläkä ja toinen totaalipläkä ajoitti itsensä sopivasti spinnun noston yhteyteen. 10 min aikaisemmin kryssittiin kuutta solmua ja yhtäkkiä tuuli pyöri miten sattui. Spinnu tietysti ei saanut tuulta alleen ja pyörittiin ympyrää jonkin aikaa kun ei tiennyt mistä suunnasta tuulee. Siitä sitten saatiin kuitenkin loppumatkaksi ihan kiva viima ja 5 - 6 solmua nopeutta. Spinnun laskukin sujui ihan ok, vaikka gasti oli täysin kokematon. Kryssissä oli keulilla vanha fokka ja kyllä sen huomasi, että sillä ei niin tasaista ja nopeaa kyytiä saanut kuin uudella jäykällä.

Työkaveri pärjäsi yllättävän hyvin pinnassa. Oppi katselemaan virtauslankojakin. Herkkyyttä ei kokemattomalla kuitenkaan pinnassa ole ja herkästi kääntyi keula liikaa tuuleen. Vendat meni yllättävän hyvin.


Iltapurjehdukselle tuli lopulta matkaa 18,5 mpk lokin mukaan. Loppumatkan hyvä keli oli nannaa. Aivan upeeta siis.


sunnuntai 10. kesäkuuta 2012

Synttärit saaressa



Viikonloppu meni mökkeilyn merkeissä vaimon synttäreitä juhlien. Ei siis muuta purjehdusrintamalta, kuin että appiukko antoin vanhan poijuhakansa ja ison kasan suuria merikarttoja minulle. Heidän veneilyharrastuksena päättyi jo yli 20 vuotta sitten. Kartat tuskin ovat ajan tasalla, mutta reittisuunnittelua niillä kuitenkin pystyy tekemään. 

Poika totesi että isällä on purjevene ja mofalla hurjavene. Vastaavalla onkin ajettu Helsingistä Islantiin. Tuosta on oikein kirja kirjoitettu. 


Grillin valmistelu on parasta mukatekemistä. Omassa rauhassa saa kuunnella lokkien kirkunaa ja tuulen huminaa samalla olutta maistellen. Kaupungin mölyt kaukana.  Tuosta ei juuri elämä parane. 







perjantai 8. kesäkuuta 2012

Fokan koeajo

Säätiedotus lupasi 6 m/s, joten laitoin uuden fokan keulalle ja suuntasin kohti Eestinluotoa. Olin kartasta mitannut, että sen kiertäminen tekisi noin 15 mpk ja hyvällä tuulella pitäisi ehtiä illan aikana hyvin purjehtimaan. Sää oli mitä mainioin. Aluksi tuuli oli kuitenkin vain n. 4 m/s ja se on fokalle liian vähän. Yllättävän hyvin vene kuitenkin liikkui tuossakin tuulessa. Yli viittä solmua mentiin koko ajan. Tuskaisen näköisesti muutamat cruisailijat menivät itään päin virsikirjalla. Vihoviimeistä touhua myötäseen meno ilman spinnua.

Paluumatkalla tuuli alkoi nousta aina noin 6 m/s asti.  Ajoin pussikkaalla isolla ja loki näytti 6 solmua ja vene nousi hyvin tuuleen. Upea keli. Lopussa oli pientä kisahenkeä, kun sinirunkoinen C/R vene lähti jahtaamaan. Mulla oli max parin kaapelin etumatka ja 2 mpk:n matkalla ei päässyt ohi, vaikka sillä oli G1 keulilla. Varsin tyytyväinen olen uuden purjeen ja sileän pohjan vaikutukseen. Tosin olisi kiva saada rinnalle joku samankokoinen vaikka Guy 27. Sellaiselle jäin vähän viime kesänä n. 4 m/s tuulella.

Tuuli yltyi juuri ennen satamaan tuloa ja vähän ennen satamaa puuska lähti kääntämään venettä tuuleen. Tuo tapahtui varsin rauhallisesti ja en usko, että naisväkikään olisi pelästynyt. Ei mitenkään äkkinäinen broutsi, mitä  jollain uusilla veneillä on ilmeisesti ominaisuutena.
Fokka on huomattavasti paremmin onnistunut kuin G1. Etuliikistä joutuu hiukan ottamaan pois, mutta muuten muoto on mielestäni kohdallaan. Trimmattavuus oli hyvä. Mutta missä virtauslangat? G1:sen kanssa on täytynyt käydä jokin geometriakämmi.

tiistai 5. kesäkuuta 2012

Raskaus ja purjehtiminen


Tänään sain houkuteltua vaimon iltapurjehdukselle. Ennuste lupasi vaatimattomat 3 m/s, mutta meillä kävi kuitenkin tuuri tuulen suhteen. Pilvet nostivat mukavat 4 - 5 m/s, mikä on FF 27:lle makea keli. Saa mennä täysillä purjeilla ja loki näyttää mukavat 6 solmua. Vene liikkui todella liukkaasti. Puuskissa ei lähtenyt kallistelemaan kuten viime kesänä, vaan selvästi kiihdytti iloisesti. Tämä siitäkin huolimatta, että G1 on twistillä ja en saa siitä kaikkea voimaa irti. Nousukyky on luonnollisesti huonompi kuin mitä pitäisi. Jotkut eivät pidä kryssimisestä, mutta mulle se on kaikkein mieluisinta purjehdusta.


Vaimo on nyt raskausviikolla 33 ja vauva aika alhaalla. Ajattelin että veneeseen nouseminen olisi se suurin haaste, mutta laituri oli sen verran korkea, että se meni kohtalaisesti. Ongelma on kun jalka ei enää nouse ja kajuutasta ei pääse nousemaan ylös. Ainakin se on varsin vaivalloista ja hidasta. Puolelta toiselle siirtyminen meni ok vaikkakin hitaasti. Kajuutassa tuli lisäksi paha olo nopeasti. Raskaana ei voi edes syödä inkivääriä, mikä helpottaa meripahoinvointiin. Rantautuessa ei vaimoa voinut enää laittaa hyppäämään laiturille, vaan hän sai ohjata viime metrit. Itse hoidin ensin poijuhaan ja sitten kävelin keulaan. Tuo meni varsin mallikkaasti, koska satama on niin suojainen. 

Tuli bongattua hienoja aluksia. Alempi ilmeisesti m/s Brahe. Liikennöi HKI - Savonlinna välillä. Voisi olla ihan mukava risteily. Olavinlinnan ympäri on kerran tullut melottua. Nättiä seutua.

sunnuntai 3. kesäkuuta 2012

Kesän ensimmäinen purjehdus

Perhe ei halunnut kylmässä ja sateessa lähteä purjehtimaan, joten päätin iltapäivällä lähteä yksin uusille tuntemattomille vesille. Matkalla satamaan kävin ostamassa kanisterin täyteen dieseliä ja evästä matkalle. Kasa suklaapatukoita ja muutama karjalanpiirakka toimiin hyvin yksin mentäessä. Silloin ei tee mieli sen enempää herkutella.

Lähtiessä tihkutti hiukan vettä. Lähtö laiturista onnistui paremmin kuin hyvin. Satama on tosi suojainen ja tuuli ei painanut venettä yhtään. Tekniikka pelasi hienosti. Koneella pystyi ajamaan kuutta solmua ilman lämpenemistä ts. kevyesti runkonopeutta. Tuota emme viime kesänä pystyneet tekemään. Nyt pystyy siirtymään koneellakin tarvittaessa. Rannoilla oli isoja rahamiesten taloja, mutta minua odotti ulompana vielä paremmat näkymät. Taivaskin aukeni ja aurinko alkoi helliä yksinpurjehtijaa. Kylmästä ei ollut tietoakaan ja ei kyllä tuulestakaan. Päätin kuitenkin nostaa purjeet. Tuuli oli heikkoa 2 - 3 m/s. Pienen hetken sain nauttia yli 5 solmun vauhdista.
Uusi G1 näytti hienolta. Pian aloin kuitenkin ihmettelemään sen muotoa. En saanut purjetta trimmattua niin, että olisin saanut yläosan vetämään. Vaikka skuuttikulma oli kiinni kannessa, oli yläosa tvistillä ja purje kaukana saalingista. Pitää olla yhteydessä valmistajaan.
Nyt on onneksi reitti merelle katsottuna valmiiksi. On helpompi ottaa perhe mukaan. Laiturimanooverit menee jo niin helposti, että vaimon ei tarvitse osallistua ison vatsansa kanssa. Autopilotti ei sittenkään sopinut heittämällä vanhan paikalle. Pitää tilata jatke sen karaan.