Yö Käärmesaaressa ja kovaa kryssiä

Lämmin syksy sai minut haaveilemaan vielä yhdestä yöstä veneellä ja kun yöloma-anomuskin meni läpi piti vaan löytää sopiva kohde läheltä. Alunperin tarkoitukseni oli Kertun innoittamana purjehtia Isoon Vasikkasaareen. Yöksi luvattiin kuitenkin kovaa lounaistuulta ja siksi tuo vaihtoehto karsiutui pois. Jotenkin onnistuin googlaamaan Käärmesaaren. Siitä löytyy vähän tietoa netistä. Työkaverini osasi kuitenkin kertoa että hyvä laituri poijuilla pitäisi löytyä ja kun laituri sijaitsee pohjoisrannalla tarjoaisi se todennäköisesti suojan kovaa lounaistuulta vastaan.

Töistä lähdin kolmelta ja kauppojen kautta veneelle. Köydet sain irti neljältä. Laitoin yhden reivin. Onneksi. Särkän jälkeen tuli selväksi, että nyt saa tehdä töitä. Kryssi kohti länttä ja Harmaja näytti 12 m/s keskituulta. Päätin kiertää Pihlajasaaren ja Melkin eteläpuolelta. Pohjoisesta ilmestyi FE-83 täydellä isolla ja 3 hengen miehistöllä taakseni. Ajattelin että nyt sieltä tulee joku kisaporukka ja jäin odottamaan koska menevät ohi. Merenkäynnin takia jouduin keskittymään omaan suoritukseeni. Reivistä huolimatta mulla oli tehoja ns. täydet ja jouduin laskemaan isoa leen puolelle. Sivusilmällä näin että kovan kelin kryssijänä pidetty FE jäi alemmas tuuleen. Keskityin ylläpitämään vauhtia ja myötäilemään aallokkoa.

Yllätykseni oli suuri kun muutamien vendojen jälkeen FE oli jäänyt kauas taakse. Ottivat lopulta suunnan Melkin pohjoispuolelle ja jäin yksin kamppailemaan aallokkoa vastaan. Täysi iso ja twistillä ollut fokka tarjosi näköjään huomattavasti huonomman suorituskyvyn aallokossa kuin täystehoinen fokka+1.reivi omassani.

Alamäkipurjehdusta. Aallokko oli mukavan pitkää. Aaltojen syvyys ei tosin kuvasta erotu. Styyran halssilla aallokko oli varsin vastainen ja välillä keula kävi veden alla. Kunnon rodeopurjehdusta. Matka eteni joutuisasti.

Käärmesaaresta löytyi tosiaankin hyvä ponttoonilaituri ja poijut. Sain mukavasti veneen keulan tuuleen. Saari plokkasi kivasti tuulta ja aallokkoa. Omassa rauhassa sain olla. Matka onneksi niin lyhyt, että olin perillä jo kuudelta valoisaan aikaan.

Hiukan matkaa kävelin ylös saareen. Luonto näytti todella mukavalta. Tänne pitää tulla vielä lasten kanssa.

Yö laskeutui. Kaupungin ja matkustajalaivojen valot näkyivät idyllisesti kauempana. Pojalla tuli kotona ikävä ja juttelimme puhelimitse oikein kunnolla. Tuo oli ensimmäinen kerta.

Koska edellinen yksin kokkaus Porkkalassa herätti hilpeyttä naislukijoiden keskuudessa oli minulla nyt kovat paineet petrata suoritusta. Illalliseksi loimulohta ja siikli-perunoita.

Jälkiruoaksi rommitotia. Lämmityslaite toi mukavan lämmön kajuuttaan ja oviaukosta näkyi tähtitaivas ja Lauttasaaren valot. Upea syysidylli. Uni tuli äkkiä. Yöllä tuuli oli noussut aina 13(16) m/s asti. Vene oli kuitenkin varsin levollisesti laiturissa. Aamulla oli mukava herätä lämpimästä veneestä. Nukuin tosin pommiin ja tuli kiire päästä kotimatkalle.

Kotimatkalla oli eilistäkin kovempi keli mutta koska tuuli oli myötäinen meni matka leppoisasti. Menin pelkällä reivatulla isolla ja silläkin sain huipuiksi 7,6 solmua. Matka oli upea irtiotto arjesta.