maanantai 1. huhtikuuta 2013

Iso Vasikkasaari ja armotonta kisailua

Ajanpuutteen takia jäi bloggaus Espoon Isosta Vasikkasaaresta tekemättä viime kesänä. Tehdään se siis nyt, koska paikka on ehdottomasti käymisen arvoinen. Olimme tuolla elokuun puolessa välissä. Itse yritin ennen sinne menoa saada tietoa kiinnittymispaikoista. Jotain tietoa eteläisestä laiturista olikin, mutta en kokenut reittiohjeita riittävän luotettaviksi. Siksi kiinnityimme pohjoiseen yhteysvenelaiturin viereen. Kyllä tuossakin yöpyi, mutta ehdottomasti kannattaa selvittää reitti eteläiseen laituriin. Trafiikkia oli yhteysvenelaiturin vierestä melkoisesti. Ei ainoastaan väylällä, vaan paikallisten busterkuskien reitti kulki 30 m päästä. Yöksi meno rauhoittui onneksi.


Kiinnityimme uloimpaan reunaan ja meillä jäi vettä kölin alle enää 30 cm. Eli kovin matalalla vedellä ja isolla veneellä ei kannata tähän tulla. 


Eteläisen laiturin näköalatasanteelta oli huikeat näkymät. Saniteettitilat olivat saaressa todella siistit. Aivan eri maata kuin esimerkiksi Helsingin omistamassa Kaunissaaressa.  Perjantai-iltapäivällä laituri täyttyi jo aikaisessa vaiheessa ja loput joutuivat kiinnittymään kalliolle.



Saaressa toimii ravintola Gula Villan. Ruoan taso on ollut vähän vaihtelevaa. Välillä todella hyvää, mutta ei aina. Heidänkin laituriin saa jäädä yöksi, jos heillä syö. 


Saaressa on hyvät ulkoilureitit ja täällä voi vaikka lenkkeillä. Kuva kertoo myös miehen elämän eri vaiheista. Tässä on ori-vaihe muuttunut muuli-vaiheeksi. 


Saaren keskellä on isot viheriöt ja leikkipuisto. Grillauspaikat jne. löytyy myös. Meno todella siistiä. Espoon nuoriso oli tullut saareen soittelemaan viulua ja huilua. 



Seuraavaksi päiväksi oli luvattu upea purjehdussää. Noin 6 m/s lounaistuulta. Ts. paras mahdollinen keli kotimatkalle Helsingin itäpuolelle. Ajoitin lähdön niin, että olisimme sopivasti liikkeellä tuulen noustessa. Valitsin pitkän reitin Ison Vasikkasaaren länsipuolelta kiertäen. Aluksi tuulta oli tuskin 3 m/s. Nuottaniemi jäi taakse ja jossain vaiheessa huomasin kaksi erittäin korkeaa mastoa takanani. Tuli sellainen fiilis, että goljatit tulee ja jyrää meitin. Mastot niillä oli ainakin 5 m pidempiä ja toinen monirunko (toinen oli erittäin pitkä First). Armotta näyttivät ottavan kiinni. Kutukarin kohdalla olivat jo 100 metrin päässä. Edellä olevasta veneestä näin, että tuuli siftasi ja tuli pläkä tuossa kohtaa. Olin varma että liukuvat massansa kanssa ohi samantien. Sanoin vaimolle, että jos olen punaisen viitan kohdalla ensin, niin tuuletan. Jollain ilvellä sain vendattua sopivasti ja pidettyä vauhdin yllä. Pääsin hitaasti pläkäkohdan yli. Goljatit tulivat rintarinnan. Olin varma että pitkillä mastoilla saavat hyvin tuulta saarten takaa, mutta siihen jäivät. Jouduin lunastamaan lupaukseni. Otin kuitenkin kaiken voiman purjeista ja halusin katsoa miten pitkälle pääsen. Meillä oli Firstin kanssa sama matka ja pääsin lopulta 1,5 mpk päähän Kutukarista ennenkuin paahtoi armotonta kyytiä ohi. Sen enempää iloa siitä ei sitten saanut.

Tuuli nousi pikkuhiljaa ja voimaa alkoi olla jopa liikaa purjeissa. Onneksi saavuimme uloimmalle väylälle ja pääsimme kääntymään itään päin. Matkaan lyöttäytyi jalan tai kaksi pidempi linjakkaan näköinen purjevene. Mentiin rinta rinnan virsikirjalla. Tuuli oli noussut n. 7 m/s ja virsarilla otettiin välillä yli 7 solmun nopeuksia. Toinen vene sai aavistuksen paremman vauhdin, joten jouduin tasoittamaan sitä paremmalla leikkauksella kohti Santahaminaa. Saavuimmekin sinne kulmille samaan aikaan. Toinen vene kääntyi Herttoniemeen päin. Tuuli jatkoi nousuaan aina 9 m/s asti ja jouduimme laskemaan genoan. Aallokko avitti menoa ja ennen Villinkiä tuli kesän nopeusennätys 8,5 solmua. Vähän ennen näin yhden nuoren parin harjoittelemassa Vegalla. Tuulta oli selkeäsi liikaa heidän purjeyhdistelmälleen. Ilmatieteenlaitoshan oli luvannut sen 6 m/s. Aloittelevalle purjehtijalle tuo ero on melkoinen.

9 kommenttia:

  1. Olen nykyään hyvin skeptinen sääennusteisiin. Yleensä tuuliennusteet menevät pieleen, joko tuulee väärästä suunnasta tai sitten kovempaa.

    Mukavan tuntuinen paikka tuo Iso Vasikkasaari. Turun saaristossa on myös Turun kaupungin ylläpitämä Pähkinäinen, jota todella suosittelen. On käymisen arvoinen. http://www.visitturku.fi/ulkoilusaari-pahkinainen_

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juu oman kokemuksen perusteella tuntuisi noin joka toinen kerta olleen tuuliennuste enemmän tai vähemmän väärin. Enää tuosta ei niin suurta haittaa ole, mutta ensimmäisenä purjehduskesänä tuo olisi ollut varsin epämiellyttävää.

      Pitää laittaa Pähkinäinen muistiin. Kiitos vinkistä.

      Poista
  2. Tosi kivan näköinen paikka ja muutenkin tuli niin mahtavat kesäfiilikset tästä postauksesta. Kohta mennään taas!

    Repesin ihan täysin ori-muulisiirtymälle. :D

    VastaaPoista
  3. Meidän piknik-saari :) Ihanan kesäistä!!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Paljon tuli porukkaa kauniina kesäpäivänä piknikille yhteysaluksella. Pojallekin kivaa kun muita lapsia leikkimässä.

      Poista
  4. Kiitos tästä ihanan kesäisestä postauksesta ja hyvästä vinkistä! Ei olla koskaan Isossa Vasikkasaaressa käyty, mutta nyt se tullaan merkkaamaan merikorttiin, niin ettei mennä vahingossa ohi ;) Meidän paatin syväys 1,55m asettaa myös tiettyjä rajoituksia paikan valinnalle. Kesää täälläkin jo ihan malttamattomana odotellen...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiva että sait inspistä. Saaresta löytyy myös näköalatorni, josta näkymät saarten yli. En usko että teidän syväyksellä vielä ongelmaa. Meillä 1,5 m.

      Poista
  5. Jee! Eli jälleen voidaan luottaa siihen, että missä purkkari, sinne mekin päästään :) Kiitos vastauksesta ja hyvää kevään odotusta sinulle! :)

    VastaaPoista

Tykkään kommenteista. Pistä sellainen tulemaan.